D R E I J A U S – R A K K A U S T A R I N A 

Dreijaamalla toivon tavoittavani jotakin luonnonmuotojen kauneudesta ja loputtomasta variaatiosta. Dreijattu esine on kauneimmilllaan suhteiltaan tasapainoinen ja luonnollinen, kuin keho. Silloinkin kun dreijataan sarjaa, jossa esineet näyttävät ensi silmäyksellä keskenään kaltaisilta, lähemmässä tarkastelussa paljastuu, että jokainen on yksilö.

Keramiikan valmistusprosessi savesta keramiikaksi on kiehtova metamorfoosi, jossa vaikuttaa monia (luonnon)voimia. Muoto syntyy käsityönä mutaisen märästä savesta dreijan pyörimisliikkeen avulla. Jos savea työstää liikaa se väsyy ja menettää elinvoimaisen vaikutelmansa. Dreijaaminen on intensiivinen, nopea ja intuitiivinen tapahtuma, jossa on oltava koko herkkyydellään läsnä. Savea muotoillessa näkeminen kietoutuu kosketukseen. 

Minusta on ihanaa miten keramiikalla on kautta aikojen ollut yhteys niin arkielämään kuin pyhäänkin ja sen muotoihin ovat oleellisesti vaikuttaneet käytännön tarpeet ja ihmiselämään kuuluvat rituaalit. 

J O T A K I N  

O L E E L L I S T A  

E T S I M Ä S S Ä 

Luova prosessi on matka omaan sisimpään ja tuntemattomaan. Se tekee minut onnelliseksi. Valmistuttuani kuvataiteilijaksi Turun taideakatemiasta 2008 keskityin vuosia maalauksellisten hiilipiirustusten tekemiseen, kunnes tunsin ajautuneeni ilmaisulliseen kriisiin. Minulle syntyi tarve etääntyä taiteellisesta työstäni ja katsoa kauemmaksi.

Etsiydyin opiskelemaan taidehistoriaa Turun Yliopistoon. Taidehistoriaan uppoutumisen myötä tulin tietoiseksi taiteenlajien, muotojen ja teemojen vaeltamisesta ja varioitumisesta läpi aikojen. On lohdullista voida mieltää itsensä osaksi erilaisia menneisyydestä polveilevia perinteitä.  Kenties tästä kokemuksesta käsin kehittyi voimakas halu tarttua saveen ja keramiikkaan.

Olin löytänyt uuden ilmaisumuotoni ja koin sen vapauttavalla tavalla aikaisempaa (kaksiulotteista kuvaa) kehollisemmaksi ja intuitiivisemmaksi.  Hakeuduin Forssan ammatti-instituuttiin opiskelemaan keramiikkaa ja valmistuin keramiikka-artesaaniksi 2020. Dreijaamisen haastavan lajin oppimisesta muodostui heti opintojeni alussa tärkein tavoitteeni. Aikaa ei ollut hukattavaksi, sillä hyväksi dreijariksi tuleminen vaatii vuosien ja vuosien säännöllistä harjoittelua. Dreijari on kuitenkin taidoiltaan loppuun saakka keskeneräinen, sillä savea ei ole mahdollista oppia hallitsemaan täydellisesti. Dreijaaminen on jatkuvaa vuoropuhelua materiaalin kanssa.

Viimeisenä opiskeluvuotenani hakeuduin työharjoitteluun keraamikko Erkki Steniuksen keramiikkapajalle Helsingin Tapanilaan, jossa sain ohjausta dreijaamiseen Erkin lisäksi myös keraamikko Ritva Tuomiselta. Erkki opetti minulle dreijaamisen lisäksi myös keramiikan entisöinnin taidon ja entisöimme yhdessä keramiikkaa seuraavan viiden vuoden ajan. Lisäksi sain mahdollisuuden seurata läheltä mitä kaikkea keramiikka voi olla työnä ja elämäntapana.

Aloitin pian valmistuttuani myös keramiikkakurssien ohjaamisen, joiden myötä olen voinut syventää taitojani ja ymmärrystäni eri tekniikoista ja näkökulmista saveen. Minulle on ilo auttaa kurssilaisiani toteuttamaan omaa luovuuttaan. 

Hanna Nuorala

keramiikka-artesaani / filosofian maisteri (taidehistoria) / kuvataiteilija (AMK)